sunnuntai / 22. toukokuuta / 2022

Saaristoyhteisöjen elinvoimaisuus - Habitability-verkosto

Habitability - asuttavuus

Asuttavuuskonsepti on uusi työkalu kestävässä alueellisessa kehityksessä. Konsepti on kehitetty kestävän kehityksen työssä Kökarissa, Ahvenanmaalla. Se on kehitetty saarille, mutta sitä voidaan käyttää myös pienissä yhteisöissä, joille on ominaista veden läheisyys, kuten sisävesialueilla.

Asuttavuus tarkoittaa sitä, että on työpaikkoja, asuntoja, kouluja, lauttoja jne. Lyhyesti sanottuna se on edellytys kestävälle yhteiskunnalle, joka voi huolehtia ihmisistään, huolehtia luonnostaan ​​ja huolehtia ympäröivästä merestä tai vesialueesta.

Asuttavuusanalyysissä saari määrittelee, mittaa ja kehittää vetovoimaisuuttaan seitsemän osa-alueen perusteella: hyvinvoivat ihmiset, luottamus ja osallistuminen, puhdas vesi, tasapainoiset ekosysteemit, vetovoimaisuus, uusiutuva energia ja paikallinen talous. Ne mitataan 40 indikaattorilla. Indikaattoreiden avulla luodaan strategia, jossa valitaan mitä on tärkeintä kehittää, jotta yhteiskunnan vetovoimaisuus kasvaa ja siten houkuttelee uusia asukkaita.

Monilla pienillä saariyhteisöillä on kestävän kehityksen haaste. Lähes kaikilla väestö vähenee ja ikääntyy, kun taas kohtuuhintaisista ​​ympärivuotisista asunnoista on pulaa. Monien saarten asukasluku on kesäisin kymmenkertainen, mikä tarkoittaa teknisiä ja taloudellisia haasteita saaren infrastruktuurille, kuten jätehuollolle, lauttayhteyksille ja tietoliikenneyhteyksille sekä terveydenhuollolle. Muuttuvat ilmasto-olot voivat aiheuttaa tulva- ja kuivuustilanteita tai sään ääri-ilmiöitä, jotka koskevat myös saaristoalueita.

Mukaan teemaverkoston työpajoihin?

Työ- ja elinkeinoministeriö on Varsinais-Suomen liiton kautta myöntänyt Åbo Akademin Saaristoinstituutille (Skärgårdsinstitutet vid Åbo Akademi) rahoitusta Habitability-verkostoa varten vuosiksi 2022–23.

Hankkeen ideana on käyttää asuttavuuskonseptia työkaluna elinvoimaisten ja kestävien saaristoyhteisöjen luomiseen, mikä lisää yhteisöjen vetovoimaisuutta, palvelutasoa ja sisäänmuuttoa. Yhteistyötä Suomen rannikkoalueiden ja järvialueiden asukkaiden kanssa vahvistetaan, ja luodaan perusta toimivaan dynaamisen verkoston malliin, joka ylittää sekä maantieteelliset että kielelliset esteet.

Yhteistyökumppaneina hankkeessa on Suomen saaret ry sekä 12 Leader-ryhmää, joilla on saaristoalueita, mukaan lukien Piällysmies ry ja Rajupusu Leader ry. Hankkeessa tehdään yhteistyötä myös Suomen kansallisen Saaristoasiain neuvottelukunnan kanssa.

Habitability-verkoston toiminnalla ja saariston asuttavuuden tarkastelulla on kaksi yhtä tärkeää tavoitetta:

  • vahvistaa saaristoyhteisöjen elämänlaatua ja elinvoimaisuutta, ja tämän myötä houkuttelevuutta asuinpaikkana.
  • saada aikaan toimivan, maanlaajuisen ruohonjuuritason saaristoyhteisöjen verkoston.

Verkosto on kaksikielinen ja toimii myös sillanrakentajana erikielisten saaristoalueiden välillä. Saaristoinstituutti tulee verkoston puitteessa järjestämään työpajoja, koulutuksia ja tapaamisia liittyen asuttavuusanalyysin osa-alueisiin.

Habitability -hankkeen työpajat ovat käynnistyneet. Kaikki aineistot ja tallenteet löydät tästä linkistä.

Hankkeen ohjelmasta ja työpajoista lisätietoa tästä linkistä.

Seuraava tapaaminen on Hailuodossa 5.4. ja nyt haemme mukaan edustajia alueemme kunnista.

Verkosto vastaa matkakustannuksista junalla, junamatkojen varauksista, majoittumisesta ja ruokailuista Hailuodossa. Tämän vuoksi ilmoittautumiset henkilötietoineen tarvitaan viimeistään 28.2.

Olethan yhteydessä Leader Piällysmieheen, jos osallistuminen kiinnostaa!

Saaristoisuus ja saaristoasuminen Piällysmies ry:n toiminta-alueella

Etelä-Savossa on yhteensä 9024 yli 0,5 ha kokoista saarta. Maakunnassa ilman kiinteää tieyhteyttä vakituisesti asuttujen saarten lukumäärä on 59 ja asukkaita näillä saarilla on noin 350 (2010). Yli 60 % saarten vakituisista asukkaista on miehiä ja suurin ikäryhmä on 15-64 -vuotiaat.Saariyhteisöistä kolmannes on pieniä, yhden vakituisen asukkaan saaria ja viidennes yli kymmenen vakituisen asukkaan saaria.(1)

Saaristolain mukainen saaristokäsite sisältää paitsi ilman kiinteää tieyhteyttä olevat saaret myös kiinteän tieyhteyden saaria ja muita saaristomaisia vesistöjen rikkomia alueita.Piällysmies ry:n toiminta-alueen kunnista Enonkoski on saaristokunta ja Savonlinna saaristo-osakunta. Savonlinnan kaupungin kokonaispinta-alasta (3597 km2) 38 % on vesistöä. Enonkosken pinta-alasta (419,21 km2) vesistöä on noin 27 %.(2) Vakituisia saaristoasukkaita asuu Savonlinnassa 18 saaressa yhteensä 166 henkilöä ja Enonkoskella kahdessa saaressa neljä henkilöä.(3)

Vapaa-ajan asuminen on alueellamme merkittävä voimavara ja elinvoiman lähde. Pelkästään Savonlinnan alueella on melkein 8000 vapaa-ajanasuntoa, koko Savonlinnan seutukunnalla vapaa-ajan asuntoja on 15153. Vapaa-ajan asumisella on suuri aluetaloudellinen merkitys. Suomen maakunnista Etelä-Savon väkiluku vaihtelee eniten vuoden aikana: kausiväestön määrä 293 937 asukasta on yli kaksi kertaa isompi kuin tilastoitu väkiluku 145 356 asukasta (2016).(4)

Vapaa-ajanasumiseen käytettyjä saaria on Savonlinnassa 166, joissa on 1660 vapaa-ajan asuntoa ja 6640 vapaa-ajan asukasta.Enonkoskella vaa-ajanasumiseen käytettyjä saaria on 46, niissä on 72 vapaa-ajan asuntoa ja 288 asukasta (2011).(3)

Pysyvästi asutut saaret ilman kiinteää tieyhteyttä Savonlinnassa (2010):

Ahvionsaari, Houssaari, Huuhtisaari, Härkinsalo, Karistaansaari, Kesamonsaari-Muhasaari, Keskisaari, Koirsalo, Kokonsaari, Kongonsaari, Laukansaari, Pietolansaari, Ritosaari, Tuohisaari, Valksaari

sekä Enonkoskella: Jänissalo, Mäntysalo.(1)

Lisätietoa:

https://www.abo.fi/fi/uutiset/abo-akademille-neljannesmiljoona-euroa-saariston-asuttavuutta-koskevan-verkoston-luomiseen/

https://www.saaristopolitiikka.fi/uutiset/sank-on-mukana-abo-akademin-habitability-elinvoimaiset-ja-kestavasti-asutut-saaristo-ja-vesistoalueet-teemaverkostossa

 

Lähteet:

 
Habitability-teemaverkoston hankesuunnitelma 2021.
 
https://www.abo.fi/fi/centret-for-livslangt-larande/siaa-bobarhet/
https://www.abo.fi/fi/centret-for-livslangt-larande/siaa-bobarhet/temanatverket-habitability/
(1)
Ilman kiinteää tieyhteyttä olevan pysyvästi asutut saaret. Työ- ja elinkeinoministerön julkaisuja 26/2010. https://mmm.fi/documents/1410837/1948019/Ilman_kiinteaa...TEM_julkaisu.pdf/3afcef7a-22c2-47f8-a037-0119d2924843
(2)
Savonlinnan kaupunki, muistio 3.11.2016 Savonlinna nimettävä saaristokunnaksi, https://docplayer.fi/27950247-Savonlinna-nimettava-saaristokunnaksi.html
(3)
Saaristo-ohjelma 2017-2019, https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80070/6_17_valtakunnallinen_saaristoohjelma_FI.pdf?sequence=1
(4)
https://www.laiturilla.fi/laiturilla-seutu sekä vapaa-ajan asumisen
* aluetaloudellisista vaikutuksista: Ruralia-instituutti, raportteja 187, https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/260557/Raportteja187.pdf?sequence=4&isAllowed=y
* tilastoista: Ruralia-instituutti, Raportteja 198, https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/306043/Raportteja198.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Kysy, tule käymään! Rahoituksen haku Yhdistys facebookissa Tapahtumat ja koulutukset
ELY EU Itä-Suomen kalatalousryhmä leader maaseutu.fi